Suddenly I see..

Nyt on kuukausi vierähtänyt Smile lasik operaatiosta ja suurimmat vaikeudet ovat takanapäin. Eihän niitä paljoa ollut mutta senverran että joissain kohdissa oli hieman harmia.

Operaatio itsessäänhän on helppo nakki, Silmäsairaalan henkilökunta on ihanan positiivista ja heidän käsissään oli turvallinen olo. Otin minulle tarjotun nestemäisen diapamin että pystyisin ottamaan täysin iisisti operaation ajan vaikka en edes kummemmin jännittänyt.

Operaation ohjeistuksesta muistan että minun kuului katsella vihreän valon suuntaan, ei itse valoon vaan sitä kohti. Ja kun laseroidessa näkökenttä alkoi sumenemaan, tuskailin että mihin nyt katson kun vihreä katoaa. Onneksi tuo vaihe oli nopeasti ohi eikä tuntunut missään. Puudutustipat tosiaan toimivat.

Seuraavassa vaiheessa eli laserin luomaa ”lentikkeliä” poistettaessa oikean silmän lentikkeli irtosi oikein nätisti, mutta vasemman kanssa lääkäri sai tehdä hieman enemmän töitä. Sekin saatiin kuitenkin kunnialla irti. Heti operaation jälkeen näkö oli kuin sumuisena päivänä mutta näin kaiken terävästi. Pääsin lepohuoneeseen huilaamaan ja laitoin ääniviestejä kavereille. Lääkäri kurkkasi silmäni vielä ennen kotiinlähtöä ja sitten keräsinkimpsuni, laitoin aurinkolasit silmille (oli kirkas aamu) ja huristin sporalla takaisin kotiin.

Kotona otin pitkät tirsat mitä oltiin suositeltu toipumisen aloittamiseksi. Herätessä ähinäkö oli vielä hieman sumea mutta oli huikeaa katsoa ulos ja nähdä kaukaiset rakennukset selkeästi. Ja vaikka olin etukäteen silmätippojen laittamista pelännyt, löysin siihen oman taktiikkani ja laitan tippoja varsin ahkerasti koska se pitää näön kirkkaana, kuivuminen aiheuttaa itselläni ikävää sumeutta.

Leikkauksesta on nyt tasan kuukausi ja olen huomannut että vasemmassa silmässä on jonkin verran hajataittoa joka tekee välillä puhelimen näytöltä lukemisesta hieman epämukavaa. Mutta sekin tuntuu parantuneen viimeviikkojen aikana. Silmien kuivumisesta johtuva sumeus on varsin ikävää. Toimistolla on usein kuiva huoneilma, ja en välillä ole nähnyt kirjoittamiani sähköposteja ollenkaan.

Koska en enää tarvitse laseja, päätin hemmotella itseäni pienellä kauneushoidolla. En siis saa laittaa ripsiä vielä hetkeen ja olen varovainen meikatessa ettei esim ripsivärin murusia pääsisi silmiin. Mutta kulmakarvat on oltava ”on fleek” ja kävinkin ensimmäistä kertaa kulmakarvojen muotoilussa. Kulmani ovat onneksi helppoa laatua mutta en ole ikinä keksinyt miten saisin loppupään siistiksi, häntäpää tuppaa kasvamaan kieroksi.

Kokemus kampin Blue Lagoon hoitolassa oli oikein mukava ja mietinkin että haluaisin joskus kokeilla Lash Liftiä suorana tököttäviin ripsiini. Ensin tosin odottelen että saan lääkäriltä vihreää valoa Huhtikuun kontrollin jälkeen.

Advertisement