Sairasloman lopun mietteitä

Niin vierähti 1,5 viikkoa. Ja olo on parempi kuin ennen saikkua joten haluan uskoa olevani paremmassa kunnossa.

Puolitoista viikkoa on aika jona ehtii mietiskellä, kenties välillä hieman liikaakin sillä huomasin saavani samantyyppisiä ahdistuskohtauksia kuin aikoinani työttömänä ollessani. Toivon että niistä ei tule taas päivittäistä vierasta elämääni.

Kävin myös Tallinnassa, mikäs sen mukavampaa kuin haahuilla hiljaisessa vanhassakaupungissa. Sunnuntai on näemmä hyvä päivä mikäli haluaa välttää ihmismassat. Paluumatkalla tosin totesin että valitsemallani laivayhtiöllä on valitettavan vähän istumapaikkoja ja paluumatka olikin hieman epämukava koska koko laiva oli täynnä pitkin seinänvieruksia makoilevia kaljakellujia ja lopulta löysin itseni joukon jatkona. Käyn yleensä Tukholmassa jolloin rankan shoppailupäivän päätteeksi pääsee hyttiin huilaamaan, mutta jos meno-paluu maksoi 17e, ei pidä valittaa matkustusmukavuudesta.

Helatorstaina kävelin Jätkäsaaresta Löylyyn ja aina olympiaterminaalille saakka, kuuntelin matkalla Podcasteja mitä olen pyrkinyt muutenkin ”taukoni” aikana tekemään.

Näin myös ystävääni joka on siirtymässä nykyisestä työpaikastaan uuteen kesän jälkeen ja kuten aina, hänen kanssaan motivoituu omasta ”urakehityksestä” ja hän auttoikin minua parantelemaan työhakemuksiani jotta pääsisin itsekin vähitellen etenemään urallani oikeaan suuntaan. Kävimme myös syömässä Hietalahden kauppahallin ihastuttavassa Ravintola Piilossa, suuri suositus, palvelu oli erinomaista ja ruoat suussasulavia!

Palasin tänään takaisin töihin ja koitan antaa itselleni aikaa löytää kesäksi sopivan leppeä ”vaihde” jotta selviän heinäkuun puolivälissä odottaviin kesälomaviikkoihini.

Advertisement